BLOGIT

Kansainväliset korkeakouluharjoittelijat toivat yritykselle näkyvyyttä, uusia asiakkaita ja ideoita

Kun Etelä-Pirkanmaalla työnantajien monimuotoisuusosaamista kehittävässä OTA-hankkeessa työskentelevä Katariina Tcheuffa esitteli Akaan matkailukahveilla ideaa kansainvälisen korkeakouluharjoittelijan hyödyntämisestä matkailuliiketoiminnassa, moni yrittäjä empi. Sesonki oli juuri alkamassa, eikä ylimääräiselle ohjaustyölle tuntunut olevan aikaa. Akaalainen matkailuyrittäjä Hansku Vihervaara päätti kuitenkin kokeilla. Päätös kannatti.

Arajärven majalla Akaassa käy kesäkauden alla kuhina. Hämeen ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat ovat saapuneet kehittämään yrityksen liiketoimintaa ja ihmettelevät ääneen hymyillen, miten suomalainen "ulkohuussi" oikein toimii. Kun majan toinen yrittäjistä Hansku Vihervaara liittyy seuraan, käy nopeasti selväksi, että ulkopuolisen tuoreet silmät ovat matkailuyrittäjälle todellinen aarre.

Palveluiden kehittämistä kansainvälisille asiakkaille

Arajärven majan ja alueen Nolla Cabins -mökkien (ekologinen nollapäästömökki) asiakkaista noin 30–40 prosenttia tulee ulkomailta. Kansainvälisen matkailijan näkökulman ymmärtämiselle on siis todellinen tarve, Vihervaara toteaa. Moni meille itsestään selvä asia voi olla matkailijalle vieras. Se, saako asiakas lomastaan parhaan mahdollisen irti, riippuu myös siitä, osaako hän käyttää palvelua ja tunnistaa sen ominaisuudet. Joskus kyse voi olla yllättävän pienistä asioista. "Meillekin tehtiin lopulta kansainvälisen tason ulkohuussin käyttöohjeet", Vihervaara naurahtaa.

Liiketoiminnallisesti kiinnostavia uusia konsepteja ja lisäresursseja markkinointiin

Opiskelijat tuottivat projektia viidessä yrityksessä kesän aikana niin Akaassa kuin Valkeakoskella. Arajärven majalla heidän tehtäviinsä kuuluivat muun muassa markkinoinnin vuosikellon rakentaminen, uusien tapahtuma- ja palvelukonseptien luominen, nettisivujen kehittäminen ja kääntäminen sekä somesisältöjen tuottaminen.

"Aiemmin somejulkaisumme tavoittivat korkeintaan muutamia satoja, nyt yksi video keräsi yli 11 000 katselukertaa. Se on valtava harppaus", Vihervaara kuvaa.

Sosiaalinen media on matkailuyrityksille kriittinen markkinointikanava, ja sisällön täytyy kiinnostaa myös kansainvälisiä asiakkaita. Tässä harjoittelijoiden osaaminen osui ytimeen, kun diginatiivien tekemät sisällöt moninkertaistivat näkyvyyden ja toivat yritykselle uusia asiakaskontakteja käytännössä nollakustannuksilla. Yksittäisten postausten tavoittavuus nousi sadoista tuhansiin.

Harjoittelijoiden perehdyttyä syvällisemmin yrityksen toimintaan syntyi myös uusia liiketoimintakonsepteja "Moni idea on liiketoiminnallisesti kiinnostava ja kyse on enää toimeenpanosta", Vihervaara kertoo.

Erityisen arvokas oli opiskelijoiden koostama markkinoinnin vuosikello. Vihervaaran mukaan se vastasi laadullisesti vaativiinkin odotuksiin. "Pienellä hiomisella vuosikello olisi myyntikelpoinen tuote", toteaa myös liikkeenjohdon konsulttina toimiva Vihervaara.

Myös opiskelijoiden työelämävalmiudet tekivät vaikutuksen. Työ sujui ammattimaisesti, eivätkä kulttuurierotkaan haitanneet. "Lopulta työnteko on aika samanlaista maasta riippumatta. Toki kokemus kotimaan työmarkkinoilta auttaa paljon. Monilla kv-opiskelijoilla on jo toisen alan korkeakoulututkinto ja aiempaa työkokemusta."

Jokaisella yrityksellä on talous, markkinointi ja tuotanto. Miksei siis myös paikka kansainväliselle liiketoiminnan harjoittelijalle?

Vaikka hyödyt ovat matkailuyrityksessä ilmeiset, Vihervaaran mielestä kansainvälisestä harjoittelija voi tuoda lisäarvoa lähes millaiseen yritykseen tahansa. Taloushallinto, markkinointi ja tuotanto ovat perustoimintoja, jotka löytyvät kaikista yrityksistä. "Kyllä kansainvälinen opiskelija voi tuoda uudet silmät yhtä lailla tuotantolinjan kehittämiseen kuin matkailutuotteen hiomiseen", hän tiivistää.

Mahdollisuudet eivät rajoitu isoihin yrityksiin. Yksinyrittäjäkin voi hyötyä harjoittelijasta, kun tehtävät suunnitellaan oikein. Harjoittelujaksoa voi myös joustavoittaa: se voidaan pilkkoa osiin, jakaa usean työnantajan kesken tai toteuttaa osa-aikaisesti pidemmällä aikavälillä.

Kustannustehokasta myös palkallisena

"Aivan varmasti olisi ollut kustannustehokasta", Vihervaara toteaa kysyttäessä, olisiko projekti kannattavaa myös, jos projektin osallistujille olisi maksettu normaali palkka. Jo pelkästään yrittäjän oman ajan säästyminen on merkittävä hyöty. Lisäksi kansainvälisille asiakkaille lisäarvoa tuovat ratkaisut eivät olisi syntyneet omin voimin, vaikka silmät olisivat kuinka kansainvälisesti harjaantuneet.

Vihervaaran mukaan olennaista ei ole palkka sinänsä, vaan se, millaisia tehtäviä tarjotaan. Epämääräiset "toimistohommat" eivät kehitä opiskelijan osaamista eivätkä palvele yritystä. Selkeä toimeksiantoprojekti sen sijaan tuottaa molemminpuolista arvoa – ja juuri siitä syntyy peruste palkanmaksullekin.

This is my place – erityinen Suomi-suhde

Suhde Suomeen ja suomalaisiin syntyy kokemusten kautta. Vihervaaran mukaan olikin yllättävää huomata, kuinka ohut opiskelijoiden tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta usein on. "Ei se toisaalta ihme ole, jos mahdollisuuksia oppia ei tarjota eikä kontakteja paikallisiin synny. Veto- ja pitovoimasta on turha puhua, jos opiskelija ei saa verkostoja, joihin kiinnittyä."

Projektin aikana opiskelijat saivat roimasti rohkeutta, itseluottamusta ja konkreettisia välineitä edetä suomalaisessa työelämässä. Siinä missä Arajärven maja keskellä maaseudun rauhaa tuntui aluksi vieraalta ja ehkä pelottavaltakin, muuttui se kokemusten myötä osaksi opiskelijoiden omaa elämäntarinaa. Yksi opiskelija tiivistikin tunteen lopuksi yksinkertaisesti: "This is my place."

Harjoittelusta kehittämisprojekteihin ja osaaminen näkyväksi

Kokemus oli kaiken kaikkiaan silmiä avaava, ja Vihervaara pitää tärkeänä mahdollisuutta auttaa kansainvälisiä opiskelijoita eteenpäin urallaan. Nykyisen harjoittelupaikkojen markkinoinnin sijaan Vihervaara ehdottaa mallia, jossa kohtautetaan yritysten tarpeet ja opiskelijoiden osaaminen. Ihannetapauksessa oppilaitokset ja opiskelijat tarjoaisivat selkeitä kehittämisprojektikokonaisuuksia. "Kutsutaan vaikka koolle alueen kaikki yritykset, jotka haluavat kehittää taloushallintoaan."

Tällainen malli madaltaisi kynnystä konkreettisesti. Yritysten olisi helpompi lähteä mukaan, kun projektille on jo määritelty sisältö ja tavoitteet, ja opiskelijat tietäisivät selvästi, mihin ovat tulossa. Samalla purkautuisi harhakuvitelma siitä, että kansainvälinen harjoittelija sopisi vain suuriin yrityksiin.

Vinkkejä muille yrittäjille

Kielitaidolla on merkitystä, mutta sen ei tarvitse olla este. Täysin ummikolle Vihervaara ei harjoittelijaa suosittelisi, mutta vähäiselläkin englannin taidolla pärjää ja apuna voi käyttää käännössovelluksia sekä tekoälyä. Harjoittelu voi toimia yrittäjälle itselleenkin kielikylpynä ja rohkaisuna käyttää kieltä.

Harjoittelusta saa eniten irti, kun tavoitteet, työtavat ja seuranta sovitaan selkeästi. Projektimainen toteutus toimii parhaiten. On tärkeää, että sekä yrittäjä että opiskelija tietävät, mitä on tarkoitus saada aikaan. Perehdytyksessä kannattaa käydä läpi paitsi yrityksen toimintatavat myös harjoittelijan osaaminen, motivaatio ja odotukset.

"Alkutapaaminen on ratkaiseva. Kun osaaminen, motivaatio ja projektin kehys ovat tiedossa, harjoittelija voi todella kukoistaa. Ja sitten tulee tärkein oppi: yrittäjän on uskallettava päästää irti", Vihervaara kiteyttää.

Kirjoittajat:
Tuomas Männistö, maahanmuuttoasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
Katariina Tcheuffa, työnantajakoutsi, OTA Etelä-Pirkanmaa – Osaava työnantajuus -hanke (ESR+)

Kansainvälinen osaaminen on matkailuyritykselle yhä tärkeämpää – OTA-hankkeen pilotti tarjoaa helpon tavan aloittaa

28.5.2025

Matkailuala elää suurta muutosta. Kansainvälisten matkailijoiden määrä on vähentynyt esimerkiksi Venäjän rajan sulkeutumisen vuoksi, mutta samalla ilmastonmuutos ja muuttuvat kuluttajatrendit avaavat uusia mahdollisuuksia – erityisesti pohjoisille, aidoille ja vastuullisille kohteille, kuten Etelä-Pirkanmaalle.

Nämä trendit luovat kasvavaa painetta yrityksille: kansainvälistä asiakasta pitäisi osata palvella paremmin, mutta resurssit, kielitaito ja digiosaaminen ovat usein rajallisia.

Samalla työvoiman saatavuus matkailualalla on monella alueella haaste.

Kansainvälisiä opiskelijoita asuu jo nyt alueellamme – mutta heillä on vaikeuksia työllistyä

Etelä-Pirkanmaalla opiskelee HAMKissa vuosittain suuri joukko kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita, joilla on koulutusta liiketaloudesta, markkinoinnista, kansainvälisestä kaupasta ja palvelumuotoilusta. He ovat osaavia, kielitaitoisia ja motivoituneita – mutta silti moni heistä kokee, ettei saa jalkaa oven väliin suomalaisessa työelämässä. Tähän epäkohtaan OTA Etelä Pirkanmaa – Osaava työnantajuus tarjoaa ratkaisua.

OTA-hankkeen harjoittelupilotti – kevyt tapa testata yhteistyötä

OTA-hankkeen uusi pilotti tuo yhteen matkailuyritykset ja kansainväliset opiskelijat. Tavoitteena on tarjota yritykselle helppo tapa kokeilla, mitä lisäarvoa kansainvälinen osaaminen voi tuoda – ilman raskasta hallinnollista taakkaa tai pitkäaikaisia sitoumuksia.

Pienistäkin toimeksiannoista koostuva harjoittelu voi olla kevyt tapa testata aidosti kansainvälistä työvoimaa. Onnistunut yhteistyö voi johtaa jatkossa keikkatöihin, opinnäytetöihin tai jopa työllistymiseen.

📌 Nyt on hyvä hetki kokeilla – koska osaamistarve kasvaa, mutta resurssit eivät lisäänny itsestään.

Kansainvälinen osaaminen ei ole tulevaisuutta – se on jo arkea

Digitaalinen näkyvyys, asiakaslähtöinen palvelukehitys ja englanninkielinen viestintä eivät ole enää lisäpalveluja, vaan matkailuyrityksen perustekemistä. Kansainväliset matkailijat odottavat selkeää tietoa, saavutettavuutta ja henkilökohtaista otetta – ja juuri tässä kansainväliset opiskelijat voivat olla avainasemassa.

He tuntevat erilaisia kulttuureja, puhuvat useita kieliä, osaavat somekanavat ja digimarkkinoinnin keinot – ja he voivat auttaa juuri sinun yritystäsi kehittämään näitä osa-alueita.

Samalla he saavat mahdollisuuden tutustua suomalaiseen työelämään ja rakentaa verkostoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen alueelle. Tämä tukee myös laajempaa tavoitetta houkutella osaajia pysyvästi Suomeen.

Tilanne nyt – ja näkymä tulevaisuuteen

• 🔻 Nyt: Kansainvälisten asiakkaiden määrä on laskussa, ja osa pk-yrityksistä on menettänyt jopa 40 % kansainvälisestä liikenteestään.
• 📈 Ennuste: Pohjoismaiden matkailun kysyntä kasvaa ilmastonmuutoksen, vastuullisuustrendien ja autenttisuuden haun vuoksi.
• 🧭 Tulevaisuus: Menestyvät matkailuyritykset osaavat puhutella uusia kohderyhmiä ja rakentavat palvelunsa kansainvälisesti saavutettaviksi.

Nyt on oikea aika kokeilla

OTA-hankkeen harjoittelupilotti on konkreettinen, kevyt ja turvallinen tapa aloittaa yhteistyö kansainvälisten osaajien kanssa. Et tarvitse valmiiksi kaikkea – tärkeintä on kiinnostus kehittää ja kokeilla uutta.

Ota yhteyttä – autamme löytämään sopivan opiskelijan ja tuemme prosessissa alusta loppuun.

Yhdessä voimme rakentaa Etelä-Pirkanmaasta entistä vetovoimaisemman, kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman matkailualueen.

Yhteistyöterveisin työnantajakoutsi Katariina 

Yhdessä vahvempia – yhteistyöllä elinvoimaa Etelä-Pirkanmaalle 

19.3.2025

Yhteistyö on avainasemassa Etelä-Pirkanmaan elinvoiman varmistamisessa. Alueen yritykset, oppilaitokset, julkinen sektori ja järjestöt voivat yhdessä rakentaa kestävää ja houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tukee niin työvoiman saatavuutta kuin alueen kilpailukykyä. Tässä muutamia yhteistyön keskeisiä hyötyjä:

Työvoiman saatavuuden parantaminen

• Yhteistyö oppilaitosten kanssa mahdollistaa osaajien kouluttamisen yritysten tarpeisiin.
• Kansainväliset opiskelijat ja maahanmuuttajat voidaan integroida yhteistyöllä tehokkaasti työmarkkinoille.
• Työnantajat voivat yhdessä kehittää houkuttelevia työpaikkoja ja työyhteisöjä.

Kilpailukyvyn ja innovaatioiden vahvistaminen

• Verkostoituminen mahdollistaa tiedon ja osaamisen jakamisen alueella.
• Monimuotoinen työyhteisö tuo mukanaan uusia näkökulmia ja luovuutta.

Yritysten ja työntekijöiden sitouttaminen alueelle

• Hyvä työelämä ja palvelut houkuttelevat osaajia jäämään alueelle.
• Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa parantaa asumisen ja arjen sujuvuutta.
• Paikalliset kumppanuudet voivat tarjota uusia uramahdollisuuksia työntekijöille.

Resurssien tehokas käyttö ja kestävän kehityksen tukeminen

• Yritykset voivat jakaa resursseja, kuten tiloja, laitteita ja asiantuntijoita.
• Monimuotoisen työvoiman huomioiminen lisää alueen sosiaalista kestävyyttä
• Ekosysteemiajattelu mahdollistaa kestävän kasvun ja riskien hallinnan.

Etelä-Pirkanmaalla on hyödynnettäviä vahvuuksia 

Etelä-Pirkanmaan tilanne on kohtalainen verrattuna koko maahan. Alueen vahvuuksia ovat mm. hyvä sijainti ja toimiva infrastruktuuri, laadukas elinympäristö ja pk-yritysten määrä.

Kun Etelä-Pirkanmaan toimijat yhdistävät voimansa, alueen elinvoima ja vetovoima vahvistuvat. Mitä enemmän yhteistyötä tehdään, sitä paremmat mahdollisuudet ovat vastata tulevaisuuden työvoimahaasteisiin ja rakentaa menestyvää elinkeinoelämää.

OTA Etelä-Pirkanmaa – Osaava työnantajuus -hanke järjesti Akaassa 6.3.2025 alueellisen elinvoimatyöpajan, jossa Etelä-Pirkanmaan kunnanjohtajat, elinvoimajohtajat, elinkeinopalvelut, yritykset, oppilaitokset sekä Tampereen työllisyysalue ja Pirkanmaan ELY-keskus miettivät ratkaisuja alueen tulevaisuuden työvoiman ja väestökehityksen haasteisiin. MDI:n Rasmus Aro piti tilaisuudessa ajatuksia herättävän katsauksen Etelä-Pirkanmaan nykytilanteesta ja väestökehityksestä (katso tallenne täältä).

OTA- hanke tukee ekosysteemin työtä Etelä-Pirkanmaalla ja edistää osaltaan alueen elinvoimaisuutta. Yhteistyö jatkuu ja ovet ovat auki kaikille asiasta kiinnostuneille toimijoille!

Keväisin terveisin OTA-tiimi Anna-Maija, Katariina ja Tuija

Tulevaisuuden työvoimapula

Yritystilaisuus monimuotoisesta työvoimasta, työnantajamielikuvan kehittämisestä ja kansainvälisestä rekrytoinnista

30.9.2024

Akaassa järjestettiin 26.9.2024 yrityksille suunnattu tilaisuus, jossa käsiteltiin monimuotoista työvoimaa, työnantajamielikuvan kehittämistä ja kansainvälistä rekrytointia. Akaa on muuttovoittoinen kaupunki hyvällä sijainnilla, mutta yhteisöverotuloja on vähän. Tämä luo painetta houkutella alueelle lisää yrityksiä ja samalla varmistaa, että työvoimaa riittää täyttämään kasvavan tarpeen. 

Tilaisuudessa oli läsnä kuusi paikallista yritystä, jotka jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään näistä ajankohtaisista aiheista.

Akaan elinkeinopäällikön puheenvuoro

Ensimmäinen puheenvuoro kuultiin Akaan va. elinkeinopäällikkö Jaakko Hautamäeltä. Hän korosti tulevaisuuden rekrytointien tärkeyttä ja nosti esille kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ja mahdollisuudet. "On tärkeää miettiä, miten uudet tulijat sopeutuvat Akaaseen ja kuinka heidän sosiaaliset verkostonsa rakentuvat", hän painotti. Pelkkä työpaikka ei riitä, vaan tarvitaan yhteistyötä myös kaupungin eri palveluiden kanssa, jotta maahan muuttaneet perheet saavat tarvitsemansa tuen. Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää yritysten ja kaupungin välillä, jotta tulijat voisivat juurtua alueelle ja kokea olevansa osa yhteisöä.

Työnantajamielikuvan merkitys

Seuraavaksi puheenvuoron otti IMAGO-valmennuspalveluiden asiantuntija Katja Keisala, joka pureutui työnantajamielikuvan kehittämiseen. Hyvä työnantajamielikuva tarkoittaa, että kaikenlaiset työntekijät kokevat olevansa tervetulleita ja voivat menestyä työssään. Tähän kuuluu kolme keskeistä elementtiä: 1) hyväksytyksi tuleminen, 2) mahdollisuus oppia, kehittyä ja onnistua työssä, sekä 3) työntekijöiden taustan ja elämäntilanteen huomioiminen. Hän muistutti, että työnantajamielikuva on investointi henkilöstöön – ja sen tulee vastata todellisuutta. 

Nykyään erityisesti nuoret työnhakijat vaativat enemmän työnantajilta. Tämä on muuttuva trendi, joka vaikuttaa pitkällä aikavälillä siihen, miten yritykset onnistuvat houkuttelemaan ja pitämään työntekijöitä. "On tärkeää, että yrityksen brändi on sisältä vahva. Se tarkoittaa, että yrityksessä vallitsee todellinen arvostus monimuotoisuutta kohtaan, eikä kyse ole vain sanoista", hän totesi. Näin myös henkilöstön vaihtuvuus pysyy pienempänä ja työvoimaa saadaan paremmin.

Monimuotoisuuden hyödyt

Monimuotoisuuden edut eivät rajoitu vain työvoimapulan ratkaisuun. Monimuotoisuus lisää työnantajamielikuvan kautta yrityksen vetovoimaisuutta sekä auttaa kehittämään uusia tuotteita, tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai kansainvälistymään. Uudet toimintatavat ja näkökulmat voivat kehittää yritystä yllättävilläkin tavoilla. Esimerkkinä eräs yritys kertoi, kuinka nuori työntekijä sai luvan tehdä TikTok-videoita työpaikastaan, mikä innosti muita nuoria hakemaan yritykseen töihin. Tämä osoitti, kuinka monimuotoisuutta ja erilaisten taustojen hyödyntämistä voidaan käyttää luovasti osana yrityksen toimintaa ja viestintää.

Monimuotoisuuden johtamisen ja yrityskulttuurin merkitys

Lopuksi Katja Keisala korosti johtamisen merkitystä monimuotoisuuden hyödyntämisessä. Monimuotoinen työvoima ei yksin ratkaise mitään, jos johtaminen ja työpaikan kulttuuri eivät ole kunnossa. Työpaikalla täytyy vallita turvallinen ja avoin keskusteluilmapiiri, jossa jokainen voi tuoda esiin oman taustansa ja osaamisensa. On myös tärkeää, että perehdytyksessä käydään läpi työn lisäksi yrityksen arvot, kulttuuri ja yhteiset pelisäännöt, mikä jää monella työpaikalla usein liian vähälle huomiolle.

Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut pirkanmaalaisille yrityksille

Kansainvälisen rekrytoinnin koordinaattori Riho Laurisaar kertoi International House Tampereen tarjoavan kansainvälisen osaamisen ja rekrytoinnin neuvontapalvelua kaikille pirkanmaalaisille työnantajille. "Autamme yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä sekä Suomesta että ulkomailta. Neuvomme kansainvälisissä rekrytoinneissa ja autamme taloudellisten tukien hakemisessa ja byrokratiassa. Lisäksi meiltä saa tietoa ajankohtaisista rekrytointitapahtumista ja kampanjoista", Riho kiteytti ja kehotti yrityksiä olemaan häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Vilkasta keskustelua Akaan tulevaisuudesta

Paikallisesti tukea saa työnantajamielikuvan miettimiseen sekä kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksiin myös meiltä OTA-hankkeesta, jonka palveluista projektitiimi kertoi tilaisuuden lopuksi.

Meille OTA-hankkeen tiimiläisille jäi päällimmäisenä tilaisuudesta mieleen keskittynyt ja innostunut tunnelma sekä aktiivinen keskustelu. Oli hienoa nähdä, kuinka hanakasti paikalla olleet yritykset tarttuivat tilaisuuteen verkostoitua, saada uutta tietoa ja vaihtaa ajatuksia. Syntyipä paikan päällä jo aloitteitakin työvoimapulan taklaamisesta yhteistyöllä. Näistä jatketaan keskustelua syksyn aikana. Suunnitelmissa on jo seuraavia koulutuksia ja webinaareja mm. työturvallisuudesta sekä tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden tuomista mahdollisuuksista perehdytyksessä. Tule meidän kanssamme visioimaan tulevaisuuden monimuotoistuvaa työelämää!